Tietoja

Olen koulutukseltani kauppatieteiden tohtori. Olen itsenäinen tutkija, tietokirjailija ja transformatiivisten oppimisprosessien suunnittelija ja fasilitoija.

Työskentelen sekä eri tieteenalojen että tieteen ja muun yhteiskunnan rajapinnalla. Pyrin yhdistelemään ennakko­luulottomasti aka­teemi­sen tiedonmuodos­tuksen tapoja käytännön yhteisoppivaan työsken­telyyn. Kuulun Aalto yliopiston ’Sustainability-in-Busi­ness’ tutki­musryh­mään (sub.aalto.fi). Koulutan Aalto University Professional Development:ssa (aaltopro.fi).

Työtäni määrittää vahva kestävyysajattelu. Se tarjoaa systeemisen näkökulman kestävyyteen määrittämällä ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden riippuvuussuhteet. Näiden tekijöiden yhteenkietoutumisen huomioon ottaminen on myös ekososiaalisen tai planetaarisen sivistyksen ydintä. Ihmislajin hengissä säilyminen ja ihmisen talous on riippuvaista siitä, että luonnon ekosysteemit säilyvät elinvoimaisina ja ihmisyhteisöissä pidetään kiinni ihmisarvosta.

Olen pyrkinyt uudistamaan hyvinvointi- ja talousajattelua sekä tieteessä että suomalaisessa yhteiskunnassa. Olen vienyt talouskasvun jälkeistä ajattelua (ks. esim. OECD:n beyond growth) Suomen päättäjien ja vaikuttajien talouspolitiikkakoulutukseen ja eduskunnan tulevaisuusvaliokuntaan.

2016 ilmestyi kirja Talous kasvun jälkeen (kirj: Maria Joutsenvirta, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila & Kristoffer Wilén). Kirja kertoo, miten ja miksi kasvuajattelusta kannattaa siirtyä ekologisesti kestävään ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen talouteen. Hyvän elämän tavoittelu kietoutuu nykyään yhä lujemmin ilmastonmuutoksen ja lajikadon tunnistamiseen. Valtavirran taloustieteelle vaihtoehtoisia oppeja kehittäneet ekologiset taloustieteilijät lähtevät siitä, että talous on alisteisessa suhteessa sekä luontoon että yhteiskunnan arvoihin ja normeihin. Ekologisesti kestävässä taloudessa elinvoimainen luonto on ihmiselämän perusta. Sen varaan voidaan rakentaa keskinäiseen luottamukseen perustuvat yhteiskunnat sekä niiden työn, tuotannon ja vaihdannan järjestelmät. Kun otamme laajan näkökulman talouteen, on mahdollista löytää uusia ratkaisuja aikamme ongelmiin, kuten työn järjestämiseen, rahajärjestelmän sääntelyyn ja energiantuotantoon. Laajempi talouskäsitys auttaa hahmottamaan, että kilpailullisten markkinavaihtojen ulkopuolella on monia asioita, jotka määrittävät yhteiskuntien ja talouksien toimintakyvyn. Kun taloutta pidetään vain korkeampien päämäärien saavuttamisen välineenä, yhteiskunnassa tarvitaan ennakkoluulotonta ja uusia toimintahorisontteja avaavaa keskustelua siitä, miten ihmisten tarpeita ja hyvinvointia voidaan edistää nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

2015 lähtien olen soveltanut systeemistä ajattelua ja oppivan organisaation oppeja yhdistävää U-teoriaa. Se on MIT:ssa ja Presencing Institute:ssa kehitetty teoria ja yhteisluomisen viitekehys, joka perus­tuu pitkälliseen tieteelliseen toimintatutkimukseen. U-teoria perustuu ajatuk­selle, että tulevaisuus on läsnä ’tässä ja nyt’. Kestävät tulevaisuusteot perustuvat yhteyteen, joka meillä on tässä hetkessä sekä tulevaisuuteen että omiin ja yhteisön potentiaaleihin – intohimoihin, luovuuteen, kutsumukseen, ihmisenä kasvuun. Yhteisön oppiminen ja johtaminen on transformatiivista: systeeminen muutos syntyy, kun opimme havaitsemaan nk. näkymättömän (sisäisen) todellisuuden – jäävuoren pinnanalaisia – vaikutuksia ja suuntaamaan huomion kulttuurimme syvätason tekijöihin toimintaa uudistettaessa. Ihmisillä on erilaisia tapoja kiinnittää huomiota heissä itsessään ja heidän ulkopuolellaan vaikuttaviin asioihin. Monet eivät kuitenkaan ole tietoisia siitä, että voimme siirtää huomiomme tekijöihin, joilla on suurin vipuvoima systeemisen muutoksen aikaan saamiseksi.

Sovellan myös Art of Hosting (AOH) yhteisön kehittämää transformatiivisen oppimisen ja johtamisen filosofiaa, jonka avulla kehitetään ja viedään käytäntöön systeemiajatteluun pohjautuvia osallistavia menetelmiä. AOH tarjoaa konkreet­tisia työkaluja, joiden avulla päästään uudistamaan sekä ihmisissä että kulttuurissa syvällä olevia arvoja, uskomuksia ja oletuksia. Yhteisoppiva työskentely saa aikaan sekä ihmisenä kasvua että yhteisten ajat­telu- ja toimintamallien uudistumista. AOH:n oppimismuotoilu kattaa systeemiajattelusta tutun jäävuo­ren molemmat osat: 1) ulkoisen maailman rakenteet ja 2) pinnanalaisen sisäisen maailman tekijät. AOH-oppimismuotoilun ydin muodostuu neljästä ns. holonista eli johtamisen elementeistä: itsensäjohta­minen, osallistuminen, keskustelujen kannattelu ja fasilitointi sekä yhteisluominen, jossa oppivasta yksilöstä tulee vähitellen osa oppivaa yhteisöä. Minäkeskeisyys vaihtuu me-ajatteluun, jossa yhteisön täysi luova potentiaali vapautuu kestäviksi tulevaisuusteoiksi.

2019 artikkeli Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen (kirjoittajat: Arto O. Salonen & Maria Joutsenvirta) valittiin Aikuiskasvatus-lehden vuoden 2018 tiedeartikkeliksi. Palkintoraadin mukaan se on ”tärkeä ja humaani tiedeteksti yhteiskunnasta, jossa yksilö pystyy liittämään oman elämänsä johonkin itseä suurempaan ja joka tarjoaa vaihtoehdon itsekkäälle, omaa aineellista hyötyään maksimoivalle homo economicukselle.”

2020 ilmestyi kirja Sivistys vaurautena: radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa (kirj. Maria Joutsenvirta & Arto O. Salonen). Se tarjoaa tuoreen näkökulman ilmastokriisin aikakauden kiperiin kysymyksiin. Millainen ihminen, yhteisö ja yhteiskunta voi ratkaista nykyiset elämää ja sen mielekkyyttä uhkaavat haasteet? Millaiset arjen ja työn sisällöt voivat tarjota riittävän suuria tarkoituksia ihmisille?

Kirja auttaa tunnistamaan aikakautemme piileviä mahdollisuuksia ja ottamaan ne käyttöön. Hyvän jatkuminen on mahdollista koettelemalla rohkeasti oletuksia hyvästä elämästä ja työn tarkoituksesta. Sivistyminen ilmenee toiminnan suuntaamisena sellaiseen uuteen, joka on vasta uinuvana olemassa, mutta joka on ihmisarvoiselle ja elinvoimaiselle elämälle periksi antamattoman arvokasta.

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: