Sivistys vaurautena -kirja on ilmestynyt!

Joutsenvirta, Maria & Salonen, Arto O. (2020) Sivistys vaurautena. Radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa. Helsinki: Basam Books. Kuvittaja: valokuvaaja Ari Jaaksi.

Vanha edistysihanne on korostanut nopeutta ja tehokkuutta. Sivistys vaurautena -kirjan edistyskertomuksessa korostuu monimuotoinen aikakäsitys ja jatkuvan oppimisen tuoma resilienssi, muutoskyvykkyys. Keskeistä on löytää kaikelle tekemiselle oikea suunta ja synnyttää yhteistä muutostahtoa radikaaleillekin ratkaisuille. Korona-ajan oloissa korostuu, että pienikin teko voi olla sekä kokijalle itselleen että kanssaihmisille hyvin suurta ja merkittävää.

Oikean suunnan löytäminen ja tahdon luominen vaativat usein hidastamista ja pysähtymistä luovuttamattomien arvojen äärelle, jotta niistä kiinni pitäminen onnistuu ristiriitaisissakin olosuhteissa.

Tulevaisuuden tekijäksi tullaan paitsi järjen myös tunteiden ja intuition kautta. Siksi teos avaa ikkunan sivistykseen, vaurauteen ja edistykseen taiteen tukemana.

Julkistamistilaisuudessa kirjaa kommentoi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, jonka mielestä teos on merkittävä yhteiskunnallinen ja sivistyksellinen puheenvuoro. Hän yhtyi ajatukseemme, että rationaalinen maailmankuva on tuonut paljon hyvää, mutta sen rinnalla pitäisi kyetä vahvistamaan kokemuksen kautta oppimista ja kehollisen tietämisen muotoja. Kuinka tiede ja taide voisivat keskustella paremmin keskenään ja löytyykö enemmän yhteistä kieltä?


Sivistys vaurautena -teos tuulettaa totuttuja, toimintaamme ohjaavia käsityksiä sivistyksestä, vauraudesta ja edistyksestä. Se hahmottaa:
– Kestävän ja arvokkaan tulevaisuuden suuntaviivoja ja planetaarisesti sivistyneen ihmisen olemusta
– Keinoja, joilla näitä voidaan elää ja tehdä todeksi

Kirjan aihe on nyt entistä ajankohtaisempi. Suomalaisia ja koko ihmiskuntaa koettelee koronapandemia. Keskuuteemme solahti pikkuruinen virus, joka mullisti kertaheitolla ulkoisen maailmamme normaalin järjestyksen – jokapäiväisen elämän kotona ja työpaikoilla. Elämme historiallista aikaa, jossa isoja paloja heilutellaan sekä ihmisten arjessa että yhteiskunnallisessa todellisuudessa.

Kriisi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oman elämän, yhteisön ja yhteiskunnan uudistamiselle ja sille että emme tilanteen rauhoituttua palaa ”vanhaan normaaliin” vaan nykyistä kestävämpään ja arvokkaampaan tulevaisuuteen. Korona-ajan poikkeusoloissa korostuu jokaisen kansalaisen pientenkin tekojen merkittävyys ja tämä on myös teoksemme viesti.

Epävarmuuden ja pelkojen rinnalla on jo tapahtunut myönteisiä asioita ja muutosta. Yhteisöllisyys, auttaminen, hoiva ja kasvatus ovat yhtäkkiä saaneet lisää sijaa ihmisten arjessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lisäksi on syntynyt kokemusta, että ollaan yhdessä päihittämässä epidemian etenemistä.

Monet ovat alkaneet pohtia ja tunnistaa, mikä on tärkeintä elämässä ja missä on isoja epäkohtia yhteiskunnan isossa kuvassa. Monet ovat aktivoituneet rakentamaan hyvinvointia ja ihmisten välistä vuorovaikutusta kestävämpien oletusten varaan.

Kuinka toimii planetaarisesti sivistynyt ihminen, joka tiedostaa elämän olevan täysin riippuvaista sekä elinvoimaisesta luonnosta että maapallon laajuisesta ihmisyydestä?

Sivistys vaurautena -teos kurkottaa kohti kokemukseen perustuvaa kokonaisvaltaista hyvinvointinäkemystä. Tämä auttaa sopeuttamaan yhteiskuntaa ja kansalaisten arkea muuttuneisiin puitteisiin.

Kokemuksellisen elämän kannalta ihmiselle tärkeimpiä ovat monimuotoiset yhteydet sekä aineelliseen että aineettomaan hyvään. Niihin päästään, kun luodaan nykyistä parempi yhteys kehoon sekä empaattisempi yhteys toisiin ihmisiin. Tämä auttaa tunnistamaan, mitä meistä jokainen aidosti tarvitsee tyydyttääkseen ihmisen universaaleja tarpeita ja mikä puolestaan on turhaa, josta voidaan päästää irti.

Planetaarisesti sivistynyt ihminen oppii löytämään elämäänsä merkitysnäköaloja, jotka voimistavat nyt-hetken täyteyttä ja ehkäisevät tarkoituksettomuuden kokemuksia. Hän hahmottaa nykyistä paremmin, mistä tähän hetkeen on tultu ja millaista huomista hän haluaa omalla elämällään rakentaa.

Sivistynyt ihminen tuo toimintaansa mukaan arvoja, kokemuksia, tunteita sekä moninäkökulmaisuutta. Näiden avulla hän tarkastelee avoimesti ja luovuttamattomista arvoista kiinni pitäen erilaisia vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Jokainen teko, joka lisää tulevaisuuden toivoa edes pisaran verran, on sivistynyt teko. Tämän tiedostaminen auttaa sietämään epävarmuuden ja keskeneräisyyden tunnetta, joka tähän aikaan niin kiinteästi liittyy.

Keskeisiä vipuvarsia hyvän tulevaisuuden rakentamiseen ovat sekä kasvokkaiset että virtuaaliset yhteisöt, joihin ihminen tuntee kuuluvansa. Nämä yhteydet auttavat ihmistä tekemään tietoisia ratkaisuja tulevaisuuden hyväksi ja löytämään uusia merkityksiä omalle olemassaololle. Hän löytää hyviä syitä elää jokaista päivää silloinkin, kun ympärillä kuohuu.

Sivistys vaurautena -kirja koettelee rohkealla, mutta lempeällä otteella niitä oletuksia, joiden varaan elämämme on rakentunut. Kirja ei ennusta tulevaa, vaan muotoilee mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Kirjan julkistamistilaisuudessa syntyi teoksessakin keskeisessä roolissa oleva tulevaisuusviritteinen dialoginen tila, jossa osallistujat pohtivat, miten uutta sivistysajattelua olisi mahdollista edistää Suomessa. Otteita yleisökeskustelusta:

– “Miten voisimme synnyttää sellaisen sivistysliikkeen, joka kykenee kyseenalaistamaan vanhaan palaamisen ja määrittelemään ”uuden normaalin”?
– ”Mitkä tahot ovat ratkaisevassa roolissa uudenlaisen sivistyksen ymmärtämisen synnyttämisessä?”
– “Miten kouluopetusta tulisi kehittää, jotta lapset ja nuoret saisivat kasvatuksen edellä kuvailtuun sivistysihanteeseen?”
– “Onko ihmisen maailmansuhteen uudistuminen pelkästään älyllis-filosofinen kysymys? Mikä on tunteiden ja kehollisen kokemisen rooli sivistymisen prosessissa?”
– “Entä jos me aikuiset opiskeltaisiin lapsilta KAIROS-aikaa, jonka me olemme KRONOS-aikaan kadottaneet? Miksi ihmeessä opetamme sukupolvi toisensa jälkeen lapsillemme oman murheellisen ja tuhoavan aikamme? Me emme tiedä mitä todellisuus on, mutta lapset tietävät!”
– “Ovatko sivistys ja luovuus asioita, joihin mittaamisen ajattelu ei sovi? Menetämmekö mittaamalla niiden syvimmän olemuksen?”
– ”Miten kirjan saisi jokaisen kansanedustajan lukulistan kärkeen?”
– “Miten voin auttaa omalta osaltani kulttuurin muutoksessa?”


Kirjan kuvataiteesta vastaa dosentti Ari Jaaksi. Hän on palkittu valokuvaaja, joka toteuttaa visuaalista näkemystään perinteisillä analogisilla kameroilla ja filmillä. Arille valokuvaaminen on todellisuuden tulkintaa, ei sen tallentamista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: