Ekologiset ja sivistykselliset arvot voimistuvat

Suomi on haasteellisessa tilanteessa: taloutemme ei tulisi kasvaa aineellisessa mielessä ilmaston ja luonnonresurssien asettamien rajojen vuoksi, mutta (raha)taloudellisessa kehyksessä työllisyys ja hyvinvointipalvelut on tällä hetkellä sidottu lisäkasvuun. Monet toivovat, että talouskasvu voidaan kytkeä irti haitoista ekotehokkuuden ja aineettoman kasvun avulla, mutta tutkimukset puhuvat toista. Yrittäessämme muuttaa kulutusta kestäväksi päädymmekin kuluttamaan lisää.

Kestävän talouden tulisi perustua materiaalisen vaurausajattelun sijasta paljon moniulotteisemmalle käsitykselle hyvinvoinnista ja vauraudesta. Tällä hetkellä talouspolitiikka kulkee leikkauslistoineen ja kilpailukykypuheineen vain yhdellä raiteella. Vaihtoehdottomuuden syyt ovat siinä, että globaali, kilpailuun perustuva kasvutalous on saanut niin suuren roolin talouselämässä. Ajatellaan, että globalisoituva talous on rajaton ja kulkee vastaansanomattomasti. Talous näyttäytyy maailmanlaajuisena kilpailuna pääomista, investoinneista ja työstä. Hyvinvointimme taas nähdään riippuvaiseksi siitä, miten hyvin pärjäämme alati kovenevassa kilpailussa.

Nämä näkemykset ovat vain osatotuuksia, mutta ne ovat saaneet talouskeskustelussa ylivallan. Siksi muut talouden, työn ja hyvinvoinnin osa-alueet ovat jääneet pimentoon.

Vuonna 2016 ilmestyi kirja Talous kasvun jälkeen (Gaudeamus), jonka kirjoitin yhdessä Tuuli Hirvilammin, Marko Ulvilan ja Kristoffer Wilénin kanssa. Siinä tarkastelemme huolellisesti ja monen tieteenalan vinkkelistä, millaisia hyvinvointia ja toimeentuloa turvaavia keinoja löytyy valtavirran mukaisten toimintamallien ulkopuolelta. Tarjoamme talouspoliittisten uudistusten tekemisen avuksi viitekehyksen.

Viitekehys havainnollistaa, että ihmisen työtä ja yhteiskunnan vaurautta on mahdollista luoda yhteisöissä ja yhteiskunnassa hyvin monimuotoisesti siten, että erilaisilla talouden kentillä toimivat erilaiset toiminnan periaatteet ja vaihdon välittävinä mekanismeina voivat toimia muutkin kuin kansallisvaluutat. Globaalin markkinatalouden lisäksi hyvinvointia luodaan kaiken aikaa avoimissa paikallistalouksissa sekä niin kutsutun ydintalouden piirissä.

Olennaista talouden kuvan laajentamisessa on sen tunnistaminen, että vain osa taloudellisesta toiminnasta rekisteröityy tällä hetkellä virallisina työsuhteina ja rahassa mitattavina vaihtoina. Huomattava osa hyvinvointia luovasta vaihdannasta perustuu ihmisten epävirallisiin liittymisiin.

Kuvio. Talouden kolme kenttää: ydintalous, paikallistalous, globaalitalous

Talouden eri kentät ovat hyvin riippuvaisia toistensa elinvoimaisuudesta. Globaalitalouteen kytkeytynyt avoin markkinatalous hyötyy vahvoista ydin- ja paikallistalouksista. Näiden talouksien merkitys kasvaa myös maailman monimutkaistumisesta. Ongelmien kompleksisuuteen liittyy nimittäin kiinteästi kontekstuaalisuus eli aika- ja paikka-sidonnaisuus. ”One size fits all” -ratkaisuille on entistä vähemmän kysyntää. Paikallinen ihmisten tarpeista lähtevä tuotanto – esimerkiksi paikallinen ruoan ja energian tuotanto – vähentää myös kansantalouksien riippuvuutta BKT:n heittelehtivästä kasvusta ja kriisiherkästä globaalitaloudesta.

Vaihtoehtoisten talousteorioiden ja yhteiskunnan toimijoiden piirissä on kehitetty kokonaiskuvaan perustuvia työn, toimeentulon ja tuotannon malleja. Toiminnan tavoitteena ei tarvitse olla rahallisen tuoton itsearvoinen tavoittelu. Tarvitsemme enemmän paikallisia ja ”oikeiden” ihmisten omistamia yrityksiä, joissa työtä tehdään ihmisten todellisia tarpeita ja hyvinvointia varten eikä sijoittajien voittoja maksimoiden. Nyt näitä ekologisesti ja eettisesti kestäviä toimintamalleja pitäisi ottaa laajasti käyttöön ja kehittää edelleen.

Uusi teknologia on tärkeä väline, kun pyrimme nopeasti poistumaan hiilipohjaisesta taloudesta. Ongelmia ei kuitenkaan tulisi tuijottaa liian teknis-taloudellisten linssien läpi tilanteessa, jossa toimintaa suuntaavien rakenteiden on muututtava. Koska luonnonvarat ehtyvät, meidän pitäisi kysyä, keiden perustarpeet ovat alityydytettyjä ja vaativat erityishuomion. Tämä tarkoittaa, että teknologian tulisi palvella entistä paremmin paitsi ekologisia myös sivistyksellisiä ja humaaneja arvoja, jotka jäävät helposti kovien arvojen jalkoihin.

Tarvitsemme nykyistä monimuotoisemman kuvan taloudellisista toimijoista ja heidän välisistä suhteistaan. Vallitseva, bruttokansantuotteen (BKT) kasvuun sidottu talousmalli on liiaksi kiinni teollisen kauden tarpeissa ja oletuksissa, jotka eivät enää vastaa nykytodellisuutta. Siksi se puolustaa helposti näennäistä tehokkuutta eikä arvosta todellista vaurautta, joka kasvaa luonnon elinvoimaisuudesta sekä sivistyksen ja ihmisten välisten suhteiden laadusta. Malli syrjii myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä työtä ja tuottaa arvoa yhteiskuntaan. Näitä vaihtoehtoja kuitenkin tarvitsemme jatkossa lisää.

Kestävää taloutta on hyvä hahmottaa monitasoisesti: miten toimimme ja organisoidumme kestävästi kotitalouksissa, yhteisötalouksissa, paikallistalouksissa, kansantaloudessa ja markkinataloudessa? Työn määritelmää pitää laajentaa, ja ihmisten sosiaaliturvaa kannattaa rakentaa uuden määritelmän pohjalta.

Näen paljon mahdollisuuksia yhteisölähtöisissä vaihtojärjestelmissä ja sosiaalisissa innovaatioissa, joissa ihmisten toimeliaisuus ei perustu niinkään ulkoisiin markkinapakkoihin vaan aitoihin tarpeisiin ja arjen ongelmiin, joihin halutaan systeemisen yhteisoppimisen avulla kehittää toimiva ratkaisu. Tarvitsemme lisää ihmisiä osallistavia, voimaannuttavia ja tasapuolisesti kohtelevia tapoja organisoitua edistämään hyvinvointia. 

Tämä kirjoitus on tiivistelmä Koneen säätiön Rohkeus-blogistani (13.5.2016) ja Sitran Kestävä talous-foorumin blogistani (28.9.2012).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: